Perheenyhdistämisissä turvattava lasten hyvinvointi

Tilastokeskuksen julkaiseman selvityksen mukaan tulorajojen asettaminen perheiden yhdistämiseksi ei ole vaikuttanut myönteisten perheenyhdistämispäätösten määrään. Sen osalta voidaankin katsoa keskustelu jatkossa tarpeettomaksi ja keskittyä parantamaan lasten asemaa pakolaiskysymyksessä.

Ollessani 10-vuotias perheeni muutti Vaasasta Tampereelle. Koko maailmani romahti. Olin silloin kovin ujo, mutta Vaasassa olin vuosien saatossa muodostanut merkittäviä ystävyyssuhteita. Sosiaalinen elämäni ja emotionaalinen hyvinvointini räjähtivät palasiksi. Vaikka tutustuin nopeasti uusiin ikätovereihin, niin toipumiseni muutosta kesti suurin piirtein neljä vuotta. Asiaa pahensivat äitini mielenterveysongelmat ja etäiset suhteet isääni ja sisaruksiin.

Muutto toiselle paikkakunnalle tapahtui siis Suomen sisällä. Ympärilläni puhuttiin edelleen samaa kieltä ja kulttuuriympäristö oli sama. Tietenkin pieniä eroja oli ikätovereiden puhumassa slangissa ja Tampereen Hervanta oli 80/90-luvun vaihteessa varsin raffi mesta. Minulla oli helvetin vaikeata ja on helppo kuvitella miten vaikeata kouluikäisillä pakolaisten lapsilla on sopeutua aivan uuteen ympäristöön ja kulttuuriin osaamatta edes kieltä.

Monessa puheenvuorossa kuulee, että turvapaikan saaneella ihmisellä on oikeus saada myös perheensä Suomeen. On kuitenkin otettava huomioon kunkin perheenjäsenen ja ennen kaikkea lasten etu ja hyvinvointi. Lasten muuttaessa vieraaseen maahan heidän sosiaalinen verkostonsa hajoaa täysin. Kotimaahan jäävät mummot, vaarit, sedät, tädit, serkut, naapurit ja ystävät. Kussakin tapauksessa tulee tutkia hyvin tarkkaan, miten lasten etu toteutuu.

Turvapaikanhakijoilla on todettu olevan muita ihmisiä enemmän mielenterveysongelmia. Perheenyhdistämistä selvitettäessä olisikin otettava huomioon se, onko turvapaikan saanut ihminen psyykkisesti kykenevä selviämään lastenhoidon aiheuttamasta stressistä. On muistettava, että vaikka paperilla asiat voisivat vaikuttaa olevan kunnossa, ei ole lainkaan selvää että asiat perheissä ovat kunnossa. Vasta viime aikoina on alettu puhua siitä, kuinka sodan aiheuttamat traumat ovat vaikuttaneet merkittävästi suomalaisten sotilaidenkin lapsiin. On selvää, että kriisialueilta tulevat ovat samanlaisessa tilanteessa.

Myös silloin, kun perheenyhdistämispäätös on perusteellisten selvitysten jälkeen myönteinen, tällaisten perheiden lasten hyvinvointia on seurattava lastensuojelun, perheneuvoloiden ja koulun toimesta tiiviisti.

 

MarkusHeikkil
Vihreät Helsinki

Filosofi ja mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen, joka työskentelee tällä hetkellä ikääntyneiden digipalvelujen kehittämisen parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu