Ulkopuolelta Kuplien puhkomista

Rakennusteollisuus lobbaa maahanmuuttoa

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teettämän selvityksen mukaan Helsingin seudun väestönkasvu aiheutuu lähes kokonaan maahanmuutosta. Eri skenaarioiden mukaan Helsingin seudulla vuoteen 2050 mennessä tapahtuva väestönkasvu aiheutuu 75-100 prosenttisesti maahanmuutosta. Tähän selvitykseen pohjautuu myös Helsingin uusi yleiskaava.

Jo vuodesta 2006 lähtien valtaosa Helsingin seudun väestönkasvusta on ollut maahanmuuttovetoista. Joka vuosi Helsingin seudulle on muuttanut yli 5000 ihmistä ulkomailta. Rakentaminen on miljardiluokan bisnestä ja siksi on luonnollista, että rakennusteollisuudella on merkittävä vaikutus yhteiskuntapolitiikkaan. Monella on oma lusikkansa soppajonossa.

Rakennusliikkeiden etujärjestö Rakennusteollisuus RT ry antoi 23.2.2016 lausunnon Helsingin kaupungille asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan. Lausunnossa on yleistä liirumlaarumia rakentamisen työllistävistä vaikutuksista ja alueelle muuttavien myötä kasvavasta verokertymästä. Samoin mainitaan että “asuntokysyntään tulee vastata monipuolisesti vuokra- osaomistus-, asumisoikeus- että omistusasuntotuotannolla niin ikään tulee tarjolla olla kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja.”

Kuitenkin on selvää minkälaisten väestöryhmien tarpeisiin Rakennusteollisuus toivoo panostettavan:”Todettakoon kuitenkin, että asuntorakentamisen määrää voidaan lisätä parhaiten kerrostalokannalla.” Ja toisessa kohdassa lausuntoa:”Asuntotarjonnan määrän lisäämiseksi tulee käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ja erityisesti kohtuuhintaisen vuokra asuntotuotannon edistämiseen.”

Mitä jälkimmäisen lainauksen “kaikki mahdolliset keinot” pitävät sisällään merkitys jää lukijan arvailujen varaan. Rakennusteollisuudelle ei luonnollisestikaan ole mitään merkitystä sillä, mikä taho tosiasiallisesti uusien vuokra-asuntojen vuokrat maksaa.

Samoin RT:n lausunnossa kannustetaan kaupunkiseudun raideliikenteen lisärakentamiseen:”Kannatamme sitä, että valtio osallistuu liikenneinvestointeihin (Espoon metro) koska investoinnit generoivat merkittävän määrän asuntorakentamista, jotka hankkeet työllistävät ja tuovat verotuloja. Pidämme huolestuttavana sitä, että infrarakentamisen näkymät ovat heikot”. Raideliikenteen lisääminen on myös monen poliitikon agendalla, vaikka tosiasiallisesti raideliikenne parantaa julkista liikennettä ainoastaan pysäkkien välittömässä läheisyydessä. Tämä nähtiin jo 1980-luvulla itäisen metron avauduttua ja jälleen länsimetron aukeamisen yhteydessä.

Helsingin seudun väestönkasvun välttämättömyyttä on perusteltu osin sillä, että uudet raideliikenteen hankkeet vaativat enemmän asukkaita ollakseen kannattavia. Tämä on melkoinen kehäpäätelmä. Onko todella järkevää politiikkaa haalia uusia asukkaita, jotta nykyisten asukkaiden joukkoliikennepalvelut heikkenisivät? 

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on vastikään ehdottanut turvapaikkaprosessin muuttamista siten, että Suomeen otettaisiin vuosittain 10000 kiintiöpakolaista. Viime vuosina turvapaikan saaneista henkilöistä suuri osa on muuttanut Helsingin seudulle ja näin on varmasti tulevaisuudessakin. Koska turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee nykysysteemissä merkittävästi vuosittain, esimerkiksi vuonna 2015 32000 ja vuonna 2016 taas 5600, on vaikeaa varmistua siitä, että uuteen rakennuskantaan saadaan riittävästi asukkaita. Jos luku olisi Mykkäsen esittämällä tavalla kiinteä, rakennusliikkeiden lobbaus olisi helpompaa, kun maahanmuuttajia olisi joka vuosi vähintään 10000.

Mykkänen on toiminut elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtoryhmän jäsenenä vastuualueenaan "keskeiset vaikuttamishankkeet ja uudistuminen". Hän on toiminut myös EK:n nykyisen toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen erityisavustajana hänen toimiessaa elinkeinoministerinä. Rakennusteollisuus RT on EK:n jäsenliitto. Viime aikoina on nostettu esiin karenssiaika, jolloin ei saisi politiikassa toimimisen jälkeen siirtyä elinkeinoelämän palvelukseen. Voi kuitenkin kysyä, ajaisiko käänteinen karenssi yhteistä etua kuitenkin paremmin? Toisin sanottuna se, että ministeriksi ei voisi hypätä minkään etujärjestön kelkasta.

Mykkänen käytti kaikista kansanedustajaehdokkaista eniten rahaa vaalikampanjaansa viime eduskuntavaaleissa: kaikkiaan 92973,88 euroa. Tästä summasta 51031 euroa oli saatu yksityisiltä, yrityksiltä ja muilta tahoilta. Vaalirahailmoituksensa mukaan Mykkänen ei ole saanut yli 1500 euroa ylittäviä lahjoituksia yrityksiltä, yksityishenkilöiltä tai muilta tahoilta vaalikampanjaansa. Näin ollen hänen vaalirahoittajansa jäävät ikuiseksi mysteeriksi. 

Valtamediaa ei kiinnosta tarttua tällaisiin aiheisiin, koska myös mediatalot ovat välillisesti rakennusliikkeiden vasalleja. Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoitukset muodostavat nimittäin merkittävän osan lehtien ilmoitustuloista, eivätkä sanomalehdet ole enää itsenäisiä vaan mediakonsernien osia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Eli hehkutetaan maahanmuuttoa vain maahanmuuton vuoksi. Viime päivinä mediassakin on pohdittu sen järkevyyttä. Esim. maahanmuuttajanaiset jäävät pitkälti pois työelämän ja sopeutumisen ulottuvilta maahanmuuttajamiehiäkin heikomman ammatti- ja kielitaidon takia.
Tokkopa rakentajat itsekään haluavat työllistää mamuja. Heitä vain käytetään tekosyynä palkkojen polkemiseen. Luku-, kirjoitus- ja ammattitaidoton tuskin on kovinkaan haluttua työvoimaa ainakaan sopimusliksalla.
Eihän Suomi pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Suomessa rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla korkeatasoisia asuntoja joita kansalla ei ole enää varaa ostaa, ne asutetaan ”pakolaisilla”, jotka eivät edes maksa niistä vuokraa, kantasuomalainen ei voi niitä vuokrata koska vuokrat ovat pilvissä. Ihmetystä herättää, miksi ”pakolaiset” kehtaavat puhua rasismista. Käytännössähän tämä tarkoittaa että rakennamme eliittipakolaisleirejä. Täytyy olla vähä-älyinen jollei ymmärrä mihin tämä johtaa.
Meille on tuppautunut kansalaisryhmiä, joissa on korkea syntyvyys, mutta lähes olematon työllisyys. Miksi me rakennamme heille asuntoja, joiden ylläpitokustannuksiin he eivät ota osaa?

Toimituksen poiminnat